9. maaliskuuta 2014

Lapsuuskuvia -haaste

Sude haastoi esittämään lapsuuskuvia ja niin sukelsin albumivaraston kimppuun.
Kuvista näkee, että en pidä kuvattuna olemisesta ja se tunne on alkanut hyvin varhain. Tunne, että jotain rajoittavaa tapahtuu. En edelleenkään halua olla kuvissa, keskipisteenä, ikuistettuna. Haluan olla se pieni ihminen tarkkailemassa maailman menoa sivustakatsojana : )

Tässä reilun vuoden ikäisenä. Alan parinkymmenen vuoden kuluttua varmasti muistuttaa kuvaa: kaljuuntunut ja sukat makkaralla. Minulle on taatusti luvattu jotain herkkua, että suostun siinä seisomaan, kun uhkaavalla laatikolla osoitellaan ja kuvaajan takana kaikki ihmiset ilveilee ja yrittää saada nauramaan.


Tässä istutettiin portaille siskojen väliin (joita en voi laittaa, kun ei ole toisen lupaa kysyttynä). Minulle sanottiin, että koivussa on ihmeellinen lintu, jota sitten yritän pällistellä.


Tässä on vaadittu kissan yhteistyötä, että uskallan kuvaan. Lisäksi on annettu koristenukke lasikaapista. Siihen ei saanut muuten koskea. Kissan nimi oli Leikki eikä sekään taida tykätä kuvaamisesta. Huijasi vain minua; käänsi päänsä pois viime hetkellä : D


Tässä taas on isän äiti mukana ja silloin ei neuvoteltu. Mummoa tuli uskoa. Tosin olen saanut kuvaan Rebekka-nuken. Olen ilmeisesti mennyt äidin kanssa auttamaan mummoa heinätöissä ja kai siellä joku kuvanottajakin on ollut. Varmaan eno naapuritalosta, koska meillä ei ollut kameraa. Rakastimme mummoa enemmän kuin mummo meitä. Tai sitten hän ei vain kertakaikkiaan osannut näyttää sitä.


Tässä on hypätty 10 vuotta eteenpäin. Minusta tuli intohimoinen opiskelija. En edes huomannut, että opettaja otti kuvan piirustustunnilla, kunnes hän toi kuvan käteeni.


Tähän päivään lapsuuskuvat loppuvat: odotin bussia vesisateessa yo-lakki päässä mennäkseni juhlimaan koulukavereiden kanssa Lahden seurahuoneelle. Olin jo saanut töitä Helsingistä, tulin vain hakemaan lakin.


Jos voisin sanoa nuorelle minälleni jotakin, sanoisin, että ei elämä ole niin vakavaa - se on paljon vakavampaa, mutta sen kestää paremmin, kun ottaa huumorin avuksi : ) Niin ja olisit vaan kuvissa, koska kohta sinussa ei ole oikeasti mitään mielenkiintoista kuvattavaa : D

Haastan lapsuuskuviaan esittämään kaikki tämän blogin lukijat. Laittakaa kommenttikenttään tieto, jos haluatte ottaa haasteen vastaan.




12 kommenttia:

  1. Voi niin mukavia kuvia ♥ Kuvista päätellen samalta vuosikymmeneltä tosiaan ollaan =)
    Tuo eka kuva on mainio ja mummokuvasta tulee ihan oma lapsuus mieleen. Heinätöitä minunkin mummoni teki, eikä siihen aikaan mummot pussailleet ja halailleet. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä mummo toimi joskus hyvin erikoisesti, mutta kaipa hänellä oli siihen syynsä, joita en voi tietää : )

      Poista
  2. Paljon puhuva tuo ensimmäinen kuva :) Kiva nähdä sinustakin näitä lapsuus- ja nuoruusmuistoja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin pidän ensimmäisestä kuvasta, koska se on NIIN minun näköinen : D

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Kiitos. Haaste on tarkoitettu myös sinulle : )

      Poista
  4. Ihania kuvia, kiitos. ¸¸.•♥•.¸¸.•♥•.¸¸.•♥•.¸¸

    Minulla on sama juttu, eli en halua olla kuvattavana vaan kuvata itse. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Aika monella taitaa olla sama juttu, että välttelee kuvatuksi tulemista. Kuitenkin on tullut tämä nykyajan selfie -villitys?

      Poista
  5. Mulla ei ole selfieitäkään!! =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhden selfien nappasin, kun olin teatteriin tälläytynyt. Olisi muuten mennyt hukkaan : D

      Poista
  6. Musta on ihan samankaltainen kuva, kuin toi eka. Ja vielä aika samanikäisenä, ehkä :)
    Kaivan sen ensi kerralla äidilläni käydessä. Laitan tänne tiedon, josko innostun haasteesta nappaamaan...

    VastaaPoista